Ylen uudet uutisstudiot ovat modernin teknologian ja raudanlujan yhteistyön juhlaa

Koko Suomi pidätti henkeään, kun Yleisradio pääsi lähettämään ensimmäisen lähetyksensä uudesta uutisstudiostaan kesäkuussa 2024.

Kyse ei ole mistä tahansa studiosta, vaan tilasta, jossa tuotetaan päivittäin lähetyksiä, jotka tavoittavat valtaosan suomalaisia. Muun muassa kello 20.30 uutisten päivittäinen katsojakeskiarvo on lähes miljoona katsojaa.

Puhumme Ylen historian suurimmista kokonaishankkeista.

 

Antti-Jussi Kotakorpi
Technology Manager, Media Technology
Yle

Vanhojen uutisstudioiden ikä ehti ennen tätä venyä yli 10 vuoteen. Sen myötä osa teknologiasta oli ollut jo pitkään elinkaarensa ehtoopuolella. Yhtä lailla Ylen uutisten, ajankohtaisten ohjelmien ja urheilun ilme oli peräisin vuodelta 2011. Mitään suurempia uudistuksia ei oltu tehty matkan varrella, joten tarvittiin kokonaisvaltaista muutosta.

Vaikka työn päälähtökohta oli vanhan teknologian päivitys uudempaan, projektissa tavoiteltiin myös Yle Uutisten ja Urheilun ilmeiden muuttamista verkossa, televisiolähetyksissä ja radiossa.

– Eikä tässä vielä kaikki. Lähdimme uusimaan myös työ- ja kerrontatapojamme siten, että voisimme hyödyntää uutispäiväresursseja vielä tehokkaammin, lisää Juha Huusko, Head of technology, Yle Uutiset.

Ylellä tuotetaan uutispäivässä paljon sisältöä ennen kaikkea verkko edellä. Tavoitteena uudistuksessa oli löytää malli, jonka turvin Yle pystyy hyödyntämään mahdollisimman hyvin verkkoon tuotettua materiaalia myös uutisstudiolla – olipa kyse sitten videoista, animaatioista, infografiikasta tai vaikkapa kartoista.

– Tässä projektissa oli yksi tavoite siinä, että kun tehdään sisältöjä jollekin alustalle, niin niitä tulisi pystyä hyödyntämään myös muilla alustoilla, Huusko täsmentää.

Studio osana suurempaa muutosta

Kumppanien kilpailutukseen Yle ei lähtenyt täysin kiveenhakatun ja täydellisen vaatimuslistan kanssa. Kokonaiskuvaa teknologisista tarpeista kehitettiin ja palloteltiin yhdessä laitevalmistajien ja integraattorien kanssa pitkin prosessia. 

– Ensin ilme- ja sisältöpuolella tuotettiin uusi konsepti. Tämän pohjalta rakennettiin studiosuunnitelma. Sitten vasta rakentui pohja teknisille vaatimuksille. Periaatteessa me emme voineet mennä kilpailuttamaan teknologiaa ensin ja sanoa, että tämmöiset meillä on ja näillä pitäisi syntyä se ilme, Kotakorpi kuvaa.

Julkisen kilpailutuksen jälkeen alkoi intensiivinen suunnitteluvaihe, johon osallistui lavasterakentaja, lavastesuunnittelija, videoseinätoimittaja sekä Media Tailor (tuolloin vielä TV Tools). 

Uusia studioita luotiin yhteensä kaksi kappaletta.

Studioita varten taas rakennettiin kolme tarkkaamoa. Kahdesta niistä tehdään studiotilaa tarvitsevia tuotantoja ja kolmannesta muita, kuten eduskunnan kyselytuntien lähetykset.

Media Tailor vastasi studioiden, ohjaamojen ja kaiken keskusteknologian rakentamisesta ja toimittamisesta. Media Tailorin suurimpiin vastuisiin kuuluivat kamerarobotiikka ja studion sisäinen kaapelointi. 

Työhön Media Tailorilta osallistui toistakymmentä mediateknologia-asiantuntijaa. Laitekumppaneina toimivat muun muassa EVS, Lawo, Sony, VizRT ja Telemetrics.

IP-pohjaisuudella kohti joustavaa ja kestävää kokonaisuutta

Uusi studioympäristö on IP-pohjainen, johon siirtyminen herätti ensi alkuun lukuisia epävarmoja tuntemuksia. Lopulliseen päätökseen vaikutti lopulta suuressa määrin Ylen aiemmin toteuttama radioympäristöjen uudistusprojekti.

– Siirtymä IP-pohjaisuuteen oli ennakkoon sellainen osa-alue, jossa asiat voivat mennä pieleen. Tämä on ensimmäinen ST 2110 IP -pohjainen videoympäristö, jonka Yle on koskaan rakentanut. Meillä oli kuitenkin vahva usko, sillä Radiopolku-projektin aikana opimme niin paljon, avaa Huusko.

SDI-tekniikalla toteutetut kokonaisuudet ovat käytännössä 10 vuoden kertakäyttöistä tavaraa, sillä ne eivät ole kovin joustavia ratkaisuja. Niiden uusimiseksi pitää rakentaa rinnalle uusi ratkaisu ja sitten vasta lopettaa vanhan käyttäminen.

IP-pohjaisessa kokonaisuudessa on edelleen fyysisiä laitteita mukana, mutta niiden rinnalle kytkeytyvät myös virtuaaliset vaihtoehdot. Mediaverkko, johon kaikki kytketään, toimii kuin vanha fyysinen matriisi, johon yhdistyivät kaikki vanhat piuhat. 

Mediaverkossa laitteiden välille voi luoda monenlaisia yhteyksiä ja koko kokonaisuuden pystyy rakentamaan paljon vapaammin. Järjestelmäsuunnittelu ja -toteutus oli siksi helppoa, ja mediaverkko antoi meille enemmän mahdollisuuksia luoda tavoiteltu kokonaisuus.

Olli Aromaa
Head of Media Technology Solutions
Media Tailor

Verkkoon saa helposti tuotua uusia laitteita, tehtyä uusia yhteyksiä ja pudotettua vanhoja pois. Päivittäminen, uusien ominaisuuksien käyttöönotto sekä integroituminen muihin Ylen ympäristöihin on täten helpompaa, kun ei tarvitse uusia kaikkea yhdellä kertaa.

Uudistuksen tavoitteena tulevaisuudelle on ollut myös pystyä helpommin hyödyntämään kyvykkyyksiä, kuten grafiikkalaitteita, ristiin eri ohjaamoiden välillä. 

– Tavoitteenamme oli myös parantaa valmiuksiamme tilanteisiin, joissa jokin teknologinen kyvykkyys vikaantuu. Tällöin pystymme helposti ottamaan resursseja käyttöön jostakin muusta ympäristöstä tarpeen mukaan. Täten tarve yksittäisiin varalaitteisiin pienenee. Me teemme studioista kuitenkin tuotteita joka päivä, Huusko jatkaa.

Kamerarobotiikkaa ja automaatioita

Toinen suuri osa-alue uudistuksessa oli kamerarobotiikka. Se oli käytössä jo Ylen vanhoissa studioissa, mutta heillä ei vielä ollut kokemusta esimerkiksi keskusteluohjelmien toteuttamisesta kamerarobotiikan ja studioautomaatioiden avulla. Aiemmin keskusteluohjelmat perustuivat perinteiseen monikameraoperointimalliin.

– Nyt kameroiden takaa henkilöt on pudotettu pois, eli periaatteessa jokaiselle ohjelmalle on tehty omat ajolistat. Automaatio ajaa kamerat suunnitelluille paikoille ja ottaa suunnittelut kuvat, Kotakorpi kertoo.

Kamerarobotiikan laajempi käyttöönotto onkin ollut yksi merkittävimmistä hypyistä kohti modernia studioteknologiaa.

– Robotiikan käyttöaste on nyt eri tasolla kuin aiemmin. Muutos meille on, että näillä uusilla studioilla keskitytään prosessinomaiseen tuotantotapaan, eli toistuviin tuotteisiin. Studioilla tehdään nykyään myös projektiluonteisia lähetyksiä, sillä olemme oppineet hyödyntämään studioita myös niissä, Huusko kuvailee muutosta.

Kun ajolistoilla käytettävät elementit pysyvät samana, voidaan niitä toistaa kyseisissä ohjelmissa päivästä toiseen. Enää ei tarvita ennen ohjelmaa erillistä harjoitteluaikaa, jossa kokeillaan erillisiä taustoja ja kuvakulmia. 

Muutokset tarkoittivat muutoksia henkilöstöön. Kun esimerkiksi tarve kameraoperaattoreille väheni, piti studiolla työskentelevän henkilöstön toimenkuvia uusia. Muutoksen piiriin kuuluneet tekijät koulutettiin uusiin tehtäviin talon sisällä.

– Meillä on henkilöstöä, joka on ottanut ihan uusia työnkulkuja ja -kuvia haltuun. Samaan aikaan tällä henkilöstöllä tehtiin tuotantoja, kun jo muututtiin tulevaa varten. Siinä henkilöstömme venyi todella hyvin, Huusko kehuu.

Tämän lisäksi studioon asennettiin muun muassa 154 neliömetriä led-seinäpintaa. Studioissa ei ole kiinteitä lavasteita, vaan ympäristön pystyy nappia painamalla vaihtamaan eri ohjelmiin ja tunnusväreihin sopivaksi. Se mahdollistaa sen, ettei ympäristö vanhene, vaan sen pystyy muokkaamaan aina tarpeen mukaiseksi.

Yhteisen tekemisen malli

Kuten suuri osanottajamäärä näyttää, projektin onnistuminen riippui toimijoiden välisestä yhteistyöstä.

– Tälle kokonaisuudistukselle toi omat haasteensa se, että asioita piti johtaa projektimaisesti ja synkronoidusti sekä tarkastella esimerkiksi ilmeuudistuksen ja studiosuunnittelun välisiä riippuvuuksia.

Suurimman studion pinta-ala on 300 neliötä. Silti me taistelimme loppupeleissä millimetreistä siinä, mihin voimme kameraradan asettaa, jottei se osu mihinkään ja saadaan optimikuvausetäisyydet turvattua. Se vaati sen, että kaiken tuli hoitua yhteistyössä.

Juha Huusko
Head of technology
Yle Uutiset

Uudistuksessa rakennettiin studioiden lisäksi yhteisen tekemisen malli, jossa monipuolinen joukko osaajia muodostaa yhteisen työryhmän. 

Tämä ryhmä, johon kuuluu niin Ylen useita teknologia-aisiantuntijoita kuin Media Tailorin asiantuntijoita, on ollut yhdessä mukana rakentamassa kokonaisuutta, jatkaa sen päivittäistä kehittämistä ja pitää myös huolen häiriöhallinnasta. 

Tämä takaa sen, ettei kenenkään tarvitse jäädä yksin, vaan aina löytyy osaajia, jotka pystyvät tarvittaessa auttamaan.

– Ilman tällaista mallia projekti olisi edelleen kesken, eikä jatkokehityksestä olisi tietoakaan. Tämä on hyvin paljon tiimityötä, Huusko kertoo.

Tähän kiteytyy myös yksi uudistuksen suurimmista onnistumisista, kun on saatu näin suuri joukko ihmisiä sitoutumaan ja motivoitumaan näin merkittävään muutokseen.

– Olen sen huomannut, että harvoin noin ison porukan kokouksissa on niin hyvä osanotto joka kerta. Ja sitten se, että niitä asioita ollaan oppimassa ja selvittelemässä ja kaikki ovat kiinnostuneita. Se on ollut kaikille merkityksellinen ympäristö oppia uutta teknologiaa ja saada olla siinä mukana, Kotakorpi kiittelee.

Työ ei missään nimessä ole päättynyt, vaan kehitystyö on jatkunut aina lanseerauksesta lähtien. Ja kuten todettu, vielä on rutkasti potentiaalia, joka vain odottaa hyödyntämistään. Media Tailorin rooli on jatkossakin merkittävä, kun se jatkaa Ylen ylläpito- ja kehityskumppanina.

Tavoitteet saavutettu ja juuri oikeaan aikaan

Lyhyestä virsi kaunis: pari vuotta kestänyt uudistus saavutti tavoitteensa, ja kaikki suunnitellut lähetykset on kyetty toimittamaan siitä alkaen.

– Kun ensimmäinen lähetys koitti, meillä ollut yhtäkään mediaverkon aiheuttamaa tuotannollista ongelmaa. Se olikin yksi huolenaiheistamme projektin alkuvaiheessa.

– Jos olisimme rakentaneet tämän vanhanmallisen SDI-pohjaisen arkkitehtuurin päälle, olisimme todennäköisesti pian tilanteessa, jossa valmistajien tuki alkaa hiipua. Täten tiettyjen teknologioiden elinkaaripäivittäminen olisi ollut hitaampaa ja työläämpää, Huusko toteaa.

Onnistuneen alun tuoma hyvä vire ei ole kaikonnut, vaan homma on siitä lähtien toiminut mallikkaasti – yhtä heinäkuista päivää huomioimatta.

– 10 minuuttia olimme heinäkuussa hetkinen-planssissa. Sen jälkeen löysimme Media Tailorin kanssa tavat, kuinka kiertää vastaavat ongelmat. Kaikki ohjelmat on tehty, mitä on pitänytkin. Sillä on mielestäni suuri arvo, Huusko tiivistää ja jatkaa:

Tavoitteet siis saavutettiin. Nyt meille on luotu alusta, joka mahdollistaa meille uusien työtapojen, tekniikoiden ja muiden asioiden kehittämisen. Eikä kaikki potentiaali ole vielä täydessä käytössä. Suurempia vaihteita löytyy vielä.

Lopputulos oli lopulta myös monen sattuman summa. Ei ole lainkaan itsestäänselvää, että studiot rakennettiin IP-verkon varaan. Ilman korona-ajan tuomaa lykkäystä voisi hyvin olla tilanne, että oltaisiinkin päädytty SDI-teknologiaan.

– Sanoisin, että niin monta ominaisuutta, jota tarvittiin, valmistui vasta projektin aikana. Ei tätä hirveän paljon aikaisemmin olisi voinut tehdä, Kotakorpi pohtii ja toteaa kaiken kääntyneen parhain päin:

– Otimme rohkeasti suuren harppauksen ja uutta teknologiaa käyttöön. Riski on kannattanut, vaikka mentiin kalkkiviivoille asti ja aikataulut olivat haastavia. Kyllä, olen tyytyväinen lopputulokseen.

Työuran merkittävimpiä ponnistuksia

Vielä vajaan vuoden jälkeenkin tunnelma on erihyvä. Studion tuomat positiiviset vaikutukset ovat tulleet jäädäkseen.

– Olemme kyenneet uudistamaan tuotantotapamme. Olemme ottaneet tuottavuusloikan. Pystymme paljon tuotantotehokkaammin tuottamaan sisältöjä kuin aiemmin. Olemme varmoja siitä, että tarvittaessa pystymme lisäämään tuotantomäärää huomattavan kevyillä resursseilla aiempaan verrattuna. 

– Olemme luoneet ympäristön, jossa me häiriötilanteessa voimme suorittaa väistöjä paremmin kuin aikaisemmin. Pystymme tuottamaan outputin yleisölle, vaikka tulisi vikaantuminen. Aiemmin se olisi ollut aika tekemätön paikka. Olemme oppineet hurjasti uutta ja se jatkuu koko ajan, Huusko luettelee.

Myös Media Tailorin väelle projekti oli merkittävimpiä koskaan. Samalla se oli myös suuri hauiksennäyttö yhtiön asiantuntijoiden kyvykkyydelle luoda jotain, mitä ei vielä aiemmin Suomessa ole luotu.

Emme ole tehneet aikaisemmin mitään tällaista. Se ei kuitenkaan hidastanut meitä, vaan meiltä löytyi tarvittava osaaminen. Tämä oli onnistunut uuden teknologian haltuunotto koko ryhmältä.

Teemu Strand
Systems Specialist
Media Tailor

Hyvin monelle tekijälle projekti oli ja saattaa myös pysyä uran suurimpana työponnistuksena. Se heijastui myös yhteiseen taistelutahtoon, jossa kaikilla oli yhteinen tavoite ja halu saada homma maaliin. Ennen kaikkea projekti on koettu jokaisen osalta omaksi.

– Olivathan ne liikuttavia hetkiä, kun näki lähes valmiit studiot ja tiesi tämän onnistuvan. Kyllä se tunteisiin kävi, Huusko myöntää.

– Projektin aikana saavutettiin ennätyksiä verenpaineissa ja harmaissa hiuksissa. Yksi jos toinen pääsi venymään, mutta se kuitenkin palkitsi sen, Kotakorpi naurahtaa.