Asiantuntijoilta kuultua: tekoälyn rooli sisällön työnkuluissa on yhä merkittävämpi
Tekoälypohjaiset työnkulut ovat yhä tärkeämpi osa sisällönhallintaa, erilaisia työnkulkuja ja tallennusratkaisuja.
IBC2024-messuilla johtavat media- ja teknologia-alan asiantuntijat kokoontuivat jälleen kerran päivittämään tietonsa siitä, kuinka globaali media-ala kehittyy ja on kehittynyt kuluneen vuoden aikana.
Tekoäly kuului myös tänäkin vuonna tapahtuman pääaiheisiin. Käytäväkeskusteluissa nousi esille, kuinka tekoälyn käytön kasvaessa on tärkeää ymmärtää, miten se muuttaa sisällönhallintaa, työnkulkuja ja tallennusratkaisuja.
Yksi tämän vuoden paneelikeskusteluista nimeltä Streamlining content management processes keskittyi niihin haasteisiin ja mahdollisuuksiin, joita tekoäly tuo mediayrityksille, kun ne yrittävät löytää yhä suurempaa jalansijaa alalla.
Vuosikymmenten kokemuksella varustetut panelistit jakoivat näkemyksiään siitä, kuinka tekoälypohjaiset ratkaisut muovaavat alaa ja kuinka ne tarjoavat mahdollisuuksia prosessien tehostamiseen, kustannusten vähentämiseen ja luovuuden ruokkimiseen.
Tässä artikkelissa käymme läpi keskustelun keskeisimmät havainnot.
Analogisesta digitaaliseen
Media-alalla työnkulun käsite ei ole mikään uusi juttu. Itse asiassa työnkulut ovat olleet median tuotannon ja jakelun selkäranka jo vuosikymmenten ajan.
Panelistit taustoittivat, kuinka työnkulut ovat kehittyneet 2000-luvun alusta lähtien, kun siirtyminen nauhapohjaisista järjestelmistä tiedostopohjaisiin järjestelmiin alkoi mullistaa tapaa, jolla mediayritykset hallinnoivat sisältöään. Tuolloin organisaatioiden täytyi manuaalisesti kopioida nauhoja ja luoda lineaarisia työnkulkuja, mikä rajoitti sisällön käsittelyn ja jakelun nopeutta.
Siirtyminen digitaalisiin tiedostopohjaisiin työnkulkuihin avasi oven niin kutsutuille rinnakkaisille työnkuluille, jolloin eri tiimit pystyivät työskentelemään saman sisällön parissa samanaikaisesti. Tämä lyhensi merkittävästi tuotantoaikoja ja mahdollisti yrityksille uusien kanavien ja projektien lanseeraamisen pikemmin viikkojen kuin kuukausien aikataululla.
Tämä muutos oli merkittävä läpimurto. Se mahdollisti yrityksille organisaatiorakenteensa uudelleenarvioinnin ja työnkulkujensa tehostamisen, jotta voitiin saavuttaa entistä nopeampia ja tehokkaampia toimintoja sisältöjen suhteen.
Kuitenkin vaikka työnkulut muuttuivat tehokkaammiksi, sisällön kasvava määrä toi mukanaan uusia haasteita. Nykyiset mediayritykset eivät hallinnoi pelkästään jatkuvasti suurempia määriä sisältöä, vaan ne käsittelevät myös monimutkaisempia formaatteja ja useita eri jakelukanavia, joilla jokaisella on omat tarpeensa.
Kyse ei ole enää pelkästään sisällön hallinnasta – kyse on myös siitä, miten sisältöä tuotetaan eri alustoille. Aiemmin sisältö jaettiin yhdelle televisiokanavalle, mutta nyt sitä mukautetaan uudelleen video-on-demand (VOD) -palveluihin, sosiaaliseen mediaan, verkkosivuille ja muihin digitaalisiin alustoihin. Jokainen käyttötapaus täytyy hallita huolellisesti, mikä luo työnkuluista monimutkaisempia ja moniulotteisempia.
Kehittyneet sisällönhallintaratkaisut
Nykyisessä mediamaisemassa suurten sisältömäärien hallinta eri sijainneissa – olipa kyseessä paikallinen tallennus, pilvipalvelut tai muut tavat – tuo merkittäviä haasteita. Näiden kokonaisuuksien hallitsemiseksi on kehitetty sisällönhallintaratkaisuja, jotka tekevät prosesseista käyttäjille sujuvampia ikään kuin peittäen monimutkaisuuden alleen.
Keskeinen haaste on mahdollistaa käyttäjille sisällön tehokas haku, käsittely ja käyttö ilman, että heidän tarvitsee tietää, missä sisältö tarkalleen sijaitsee. Sen sijaan, että kaikki data keskitettäisiin yhteen paikkaan, nykyaikaiset ratkaisut sallivat tiedon pysyä omissa sijainneissaan mutta samalla päästä siihen käsiksi monesta eri paikkaa.
Tämä tila saavutetaan integroimalla järjestelmiä, jotka helpottavat vuorovaikutusta datan kanssa riippumatta siitä, sijaitseeko se pilvessä, paikallisessa järjestelmässä tai muualla.
Kun tämän kokonaisuuden valjastaa tekoälyllä, organisaatiot voivat tehostaa sisällön löytämistä ja hakemista mistä tahansa sijainnista, mikä parantaa työnkulkujen tehokkuutta entisestään. Sijainnista riippumattomien sisällönhallintaratkaisujen käyttöönotto mahdollistaa sen, että yritysten ei aina tarvitse hyödyntää kaikkein korkearesoluutioisimpia versioita, mikä puolestaan vähentää kalliita tiedonsiirtomaksuja.
Tosiasia lopulta on, että yritykset siirtyvät yhä enenevässä määrin pilvipohjaisiin sisällönhallintaprosesseihin, sillä ne tarjoavat parempaa skaalautuvuutta, joustavuutta ja kustannustehokkuutta kuin monet muut ratkaisut.
Kuitenkin datan siirtäminen pilvestä voi olla kallista johtuen eri pilvipalveluntarjoajien hinnoittelurakenteista. Tämä korostaa oikean pilvialustan valinnan merkitystä juuri oman organisaation tarpeisiin. Organisaatioiden on tarkoin arvioitava pilvipalveluntarjoajansa omien erityistarpeiden ja liiketoimintatavoitteiden perusteella, sillä eri tarjoajat tarjoavat erilaisia arkkitehtuureja järjestelmiin ja hinnoittelumalleihin.
Tekoäly vastaa huutoon
Siirtyminen fyysisestä tallennuksesta yhä enemmän kohti pilvijärjestelmiä on helpottanut mediayritysten mahdollisuuksia hallita valtavia sisältömääriä. Samalla se tuo mukanaan uusia haasteita – erityisesti kustannusten suhteen. Pilvipalvelujen kustannukset voivat yllättävänkin nopeasti kasvaa odotettua suuremmiksi, mikäli kaikkea ei ole otettu huomioon palvelua hankkiessa.
Mediayritysten täytyy harkita strategioitaan sisällön varastoimiseen huolellisesti ottaen huomioon sekä lyhyen että pitkän aikavälin tarpeet. Suurivolyymiselle ja korkearesoluutioiselle sisällölle, kuten urheilulähetyksille, datan säilyttäminen lähellä lähdettä on järkevää.
Sen sijaan vanhemmat ja harvoin käytettävät arkistot, kuten kuvamateriaalit 1960-luvulta tai muu ei aktiivisessa käytössä olevat sisällöt, voivat paremmin sopia pitkäaikaisarkistointiin, kuten Media Pocketiin. Avainasemassa on tasapainottaa aineistojen saavutettavuuden tarve tallennuskustannusten kanssa.
Näiden haasteiden ratkaisemiseksi monet organisaatiot turvautuvat tekoälypohjaisiin ratkaisuihin. Käyttämällä tekoälyä sisällön tunnistamiseen, luokitteluun ja järjestämiseen mediayritykset voivat hallita varastojaan tehokkaammin ja pienentää kustannuksia.
Tekoäly voi esimerkiksi luoda automaattisesti matalaresoluutioisia versioita korkearesoluutioisista tiedostoista, jolloin tiimit voivat työskennellä sisällön kanssa ilman tarvetta käyttää täysresoluutioisia tiedostoja, ellei se ole välttämätöntä. Tämä vähentää datan siirtoon liittyviä kustannuksia ja nopeuttaa työnkulkuja tekemällä sisällöstä helpommin saatavilla olevaa.
AI-työnkulut – virtaviivaistamisen mestarit
Yksi tekoälyn mielenkiintoisimmista puolista on sen kyky automatisoida manuaalisia tehtäviä. Panelistit avasivat, kuinka tekoälyä käytetään sisällön tallentamisen, tunnistamisen ja luokittelun tehostamiseen.
Aiemmin mediayritykset luottivat manuaaliseen työhön ja metadatan luomiseen sisältökirjastojensa järjestämiseksi. Tämä prosessi oli hidas ja altis inhimillisille virheille.
Tekoälyn avulla mediayritykset voivat nyt automatisoida nämä tehtävät, jolloin teknologia analysoi sisältöä, tunnistaa materiaaleissa esiintyviä objekteja ja tuottaa yksityiskohtaista metadataa. Tämä helpottaa tiimejä etsimään ja löytämään sisältöä ketterämmin. Se myös parantaa työnkulkujen nopeutta ja tehokkuutta.
Tekoälyä voidaan myös käyttää tuottamaan automaattisesti metadataa. Esimekiksi urheilutapahtumissa tekoäly tunnistaa maalit, virheet ja yleisön reaktiot. Tämä automaation taso vapauttaa henkilöstön keskittymään luovempiin ja strategisempiin tehtäviin, kuten sisällön tuotantoon ja tarinankerrontaan.
Tekoäly voi esimerkiksi analysoida useita tunteja videomateriaalia ja luoda automaattisesti kohokohdista koostetun videon tai tehdä minuutin mittaisen videoleikkeen halutusta aiheesta. Tämä säästää aikaa ja mahdollistaa mediayritysten hyödyntää sisältöään tehokkaammin ja maksimoida aineistonsa käyttömahdollisuudet.
Luova tekoäly muuttaa myös sisällönhallintaa. Luovan tekoälyn avulla mediayritykset voivat ylittää rajansa ja luoda täysin uutta sisältöä olemassa olevista aineistoista.
Tekoälypohjaista aineistonhallintaa
Samalla kun tekoäly kehittyy kehittymistään, panelistit ovat yhtä mieltä siitä, että sillä tulee olemaan yhä tärkeämpi rooli mediayritysten työnkuluissa.
Lähitulevaisuudessa ja hieman filosofisesti sanoen medianhallinta (MAM) ja digitaalinen aineistonhallinta (DAM) keskittyvät vähemmän järjestelmiin itseensä ja enemmän sisältöön, jota ne hallinnoivat.
Panelistit visioivat myös tulevaisuutta, jossa tekoäly mahdollistaa mediayritysten vuorovaikutuksen omaan sisältöönsä uusilla ja innovatiivisilla tavoilla. Tämä kehitys parantaisi työnkulkujen tehokkuutta ja loisi uudenlaisia luovia mahdollisuuksia.
Erityisen kiehtova mahdollisuus on käyttää tekoälyä herättämään historiallisia henkilöitä henkiin esimerkiksi virtuaalisia haastatteluja varten. Panelistit ehdottivat, että tulevaisuudessa tekoäly voisi analysoida olemassa olevaa kuvamateriaalia ja äänitallenteita henkilöstä, kuten Steve Jobsista, ja luoda esimerkiksi haastattelun. Tällainen tekoälypohjainen sisällöntuotanto avaisi uusia mahdollisuuksia mediayrityksille sitouttaa yleisöjään ja hyödyntää arkistojaan hyvin uudenlaisilla tavoilla. Näin esimerkkinä.
Tekoäly auttaa organisaatioita hallitsemaan työnkulkujensa muuttumista yhä monimutkaisemmiksi. Kun sisältöä jaetaan yhä useammille alustoille, tekoäly voi auttaa pitämään kirjaa siitä, missä aineistoja säilytetään, miten niitä käytetään ja missä niitä jaetaan
Tekoäly antaa yrityksille mahdollisuuden keskittyä automaation kautta siihen, mikä on todella tärkeää korkealaatuisen sisällön luonti ja tarinoiden kertominen.
Ihminen ja tekoäly yhteistyössä
Vaikka tekoäly alkaa pikkuhiljaa olla valmis mullistamaan media-alan työnkulut, panelistit korostivat, että se ei ole eikä saisi koskaan olla ihmisten luovuuden korvike. Media-ala on ihmisläheinen ala, joka perustuu ihmisten perustarpeeseen kertoa tarinoita.
Tekoäly voi hoitaa sisällönhallinnan tekniset puolet, mutta ihmisten vastuulla on luoda tarinat.
Yksi suurimmista haasteista tekoälyn käyttöönotossa on muutoksen inhimillinen puoli. Ihmiset suhtautuvat luonnostaan vastentahtoisesti muutoksiin, etenkin silloin, kun ne liittyvät uuteen teknologiaan, joka voi vaikuttaa uhkaavasti heidän työtänsä kohtaan.
Tämän vastarinnan voittamisen avain on viestintä. Organisaatioiden täytyy selkeästi selittää tekoälyn tuomat edut ja korostaa, kuinka se helpottaa työntekijöiden työtä korvaamatta heitä.. Osallistamalla henkilöstöä mukaan prosessiin ja tekemällä heistä osan muutosta, yritykset voivat varmistaa sujuvan siirtymän tekoälypohjaisiin työnkulkuihin.
Tekoäly mahdollistaa mediayrityksille ennen kaikkea arkisten tehtävien automatisoinnin, mikä vapauttaa työntekijöiden aikaa luovaan ja strategiseen työhön. Tekoäly ei korvaa työntekijöitä, vaan luo uusia mahdollisuuksia innovaatioille ja kasvulle. Se antaa mediayrityksille mahdollisuuden rikkoa perinteisiä rajoja ja saavuttaa uusia asioita.
Tekoälyn ja työnkulkujen tulevaisuus
Katsoessaan tulevaisuuteen panelistit ilmaisivat optimisminsa tekoälyn jatkuvan kehityksen suhteen. He ennustivat, että tekoäly tulee murtamaan eri järjestelmien välisiä muureja, jolloin mediayritykset voivat hallita materiaalejaan saumattomammin eri alustoilla. Lisäksi he maalailivat, että tekoäly mahdollistaa tulevaisuudessa luoda sisältöä tavoin, jotka olivat aiemmin mahdottomia.
Media-ala perustuu tarinankerrontaan. Tekoälyn avulla sisällöntuottajat voivat keskittyä siihen, missä he ovat parhaimmillaan eli kertomaan vaikuttavia tarinoita, samalla kun tekoäly hoitaa sisällönhallinnan tekniset puolet.
Me tarjoammekin kaiken tarvitsemasi teknologian, joka nostaa tarinasi lentoon! Ota yhteyttä, niin kerromme kuinka.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Blogi Luova tekoäly, Web3 ja FAST – IBC2023-messujen tärkeimmät puheenaiheet
IBC2023:n pääteemat korostivat monia keskeisiä aiheita, jotka muovaavat koko media-alaa. Nostimme tähän tekstiin niistä oleellisimmat varsinkin lähetystoiminnan harjoittajien näkökulmasta.
Blogi Tekoäly muuttaa media-alaa – Asiantuntijoiden näkemyksiä tekoälyn asenteellisuuteen, etiikkaan ja muihin kysymyksiin
Kasvaneesta luovuudesta ja yhteiskunnan pelastamisesta aina asenteellisuuteen ja riskeihin. Tekoäly on tullut jäädäkseen, ja se muuttaa koko yhteiskuntaa. Onko tosiaan…
Uutiset IBC2024: Uutuustuotteet Sonylta, SmallHD:lta, SWITiltä, Fujinonilta ja Asteralta
Kumppanimme julkaisivat IBC2024:ssä mielenkiintoisia uutuuksia kamera- ja valaistusvalikoimiinsa.
Blogi FAST-kanavat Euroopassa: näkemyksiä kasvuun muuttuvassa markkinassa
FAST-kanavat ovat valtaamassa yhä suurempaa alaa mediakentältä Euroopassa. Kasvu ei kuitenkaan ole täysin mutkatonta, vaan muuttuva markkina vaatii kanavilta yhä…