Yle Radiopolku – Suomen radiohistorian suurin uudistusprojekti

Yle aloitti vuonna 2016 jättiprojektin, jonka tavoitteena oli uusia Ylen Pasilan-kampuksella sijaitsevat ja elinkaarensa loppusuoralla olevat radiolähetysyksiköt. Samalla kun vanhasta tehtäisiin uutta, haluttiin mahdollistaa myös uudenlaisia työtapoja, joilla vastata median kuluttamisen muutoksiin ja radion tulevaisuuden haasteisiin.

– Projektissa lähdettiin hakemaan radion ja audion harmonisointia, kuten liikkuvuutta ja helpompaa ylläpitoa. Meillä oli ylipäätään teknologia tullut tiensä päähän. Samalla radioyksiköiden osalta haluttiin lähteä IP-teknologiaan ja muutenkin siirtyä yksin- ja yhteiskäyttöön ohjaavaan työmalliin, taustoittaa Hanna Rossi, Audiotuotannon päällikkö, Yle.

Oman lusikkansa soppaan toi projektin uutuus suomalaisella mediakentällä, sillä vastaavanlaista uudistusta ei oltu koskaan aikaisemmin toteutettu. Esimerkkiä projektille haettiin muun muassa Ruotsista, mutta lopulta Ylelle suunniteltu kokonaisuus oli lähtökohdiltaan ja lopputulokseltaan niin räätälöity, että suurimmat linjat piti luoda ja suunnitella alusta alkaen itse.

Kaiken kaikkiaan hanke oli lähtökohdaltaan strateginen ja ennen kaikkea ainutlaatuinen, sillä kyseessä oli Suomen radiohistorian suurin uudistusprojekti.

Projekti alkoi laajamittaisella kilpailutuksella. Tässä pioneeriteknologiaa edustavassa projektissa pyrittiin löytämään kumppaneita, jotka osaavat vastata parhaiten osaamisellaan Ylen toiveisiin uudistetusta radiomaailmastaan.

Projektin mediateknologisten ratkaisujen suunnittelusta ja toteutuksesta valittiin vastaamaan TV Tools. Teknologiakokonaisuudessa hyödynnettiin myös Lawon ja Jutelin toimittamia ratkaisuja.

IP-pohjainen järjestelmä tuo turvaa ja mahdollisuuksia

Radioyksiköt rakennettiin täysin IP-pohjaisiksi, mikä tarkoittaa, että audio kulkee tätä nykyä täysin verkkoliikenteen päällä. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kaikki audiokanavat on yhdistetty yhteen keskukseen, jonka kautta materiaalin voi jakaa minne tahansa.

– IP:n ansiosta tuotetun materiaalin editointi ja julkaisu on helppoa ja se voi tapahtua minuuteissa materiaalin luomisen jälkeen, kertoo Ari Kaarnapuu, Head of Media Technology Operations, Media Tailor.

”Koko järjestelmä on rakennettu täysin varmennetun verkkoratkaisun päälle. Se ei siis kaadu kovassakaan myrskyssä. Järjestelmän pitkäikäisyyteen on panostettu sillä, että huolto on tehty mahdollisimman helpoksi.”

Yle onkin pyrkinyt olemaan aikaansa edellä IP-siirtymässä. Sen lisäksi että IP-pohjainen järjestelmä mahdollistaa joustavan käytön, se on myös turvallinen.

– Koko järjestelmä on rakennettu täysin varmennetun verkkoratkaisun päälle. Se ei siis kaadu kovassakaan myrskyssä. Järjestelmän pitkäikäisyyteen on panostettu sillä, että huolto on tehty mahdollisimman helpoksi.

– Samalla myös kasvu on tehty mahdollisimman näppäräksi, kun uusien yksiköiden rakentaminen alustalle on mediaverkon ansiosta sukkelaa, Kaarnapuu kuvailee.

Siirtyminen pilvipohjaiseen ja IP-pohjaiseen tuotantoaikaan avaa uusia mahdollisuuksia. Moderni teknologia tarjoaa uusia vaihtoehtoja tehdä lähetyksiä etänä, ottaa ihmisiä mukaan lähetykseen ja käyttää visuaalisuutta osana lähetystoimintaa.

Digitaalisuus niin ikään mahdollistaa nykyaikaisessa tuotantoympäristössä sen, että äänenlaatu pysyy mahdollisimman hyvänä läpi tuotantoketjun.

Yksi merkittävimmistä kriteereistä projektille oli, että yksiköt rakennetaan soveltuviksi yhteiskäyttöön. Vain yhteen tarkoitukseen pyhitetyt studiot eivät enää vastanneet tarpeita, vaan niistä haluttiin tehdä joustavia ja monipuolisempaan käyttöön soveltuvia.

Samalla studioiden laitekanta ja tekniikka yhtenäistettiin, jotta ristiinkäyttö olisi sujuvaa ja ylläpito mahdollisimman helppoa.

– Uusissa yksiköissä työ jakautuu paremmin tarkkaamon ja studion puolelle. Suorissa lähetyksissä yksinkäyttö on tullut helpommaksi. Vaikka vikatilanteita tulee paikoittain, teknologia rakentuu niin, että tulee harvemmin sellaisia tilanteita, joissa täytyy poistua yksiköstä toiseen, Rossi avaa.

Yksiköitä on kahdenlaisia. 10 rakennetussa sooloyksikössä yksi henkilö pystyy suorittamaan koko lähetyksen itsenäisesti. Kuudessa komboyksikössä on mukana erillinen äänitarkkailija.

Olipa kyseessä soolo- tai komboyksikkö, työskentely kussakin yksikössä on mahdollista ilman erillistä perehtymistä yksikkökohtaisiin toimintamalleihin. Radiostudioiden laitteet, käyttöliittymät ja kaikki muut järjestelyt vastaavat toisiaan.

– Kaikki yksiköt, niin soolot kuin kombot, ovat tekniikaltaan identtiset. Olipa kyse urheilusta tai klassisesta musiikista, mukautuvat yksiköt joustavasti kaikenlaisiin tarpeisiin, selventää Olli Aromaa, Head of Media Technology Solutions, Media Tailor.

Radiopolun toteutuksessa on vaalittu niin sanottua visual radio -ajatusta, jossa kehitystyössä on otettu äänen ohella vahvasti huomioon kuva. Suurin osa radioyksiköistä mahdollistaa lähetysten videokuvaamisen ja niiden suoratoiston Yle Areenaan.

Ratkaisulla vastataan yhä visualisoituvaan radiokulttuuriin.

– Meidän asiakkaamme ovat tottuneet kuluttamaan videota, taustoittaa Vera Zotow, kanavapäällikkö, YleX, Yle.

Videotuotantojärjestelmä on moderni, ja se toimii myös automaattiohjauksella, jolloin kuva vaihtuu automaattisesti juontajien välillä sen mukaan, kuka on milloinkin äänessä. Jokaiselle studion juontopaikalle on asennettu oma kameransa, ja lisäksi jokaisesta niistä löytyy yleiskuvakamera.

Näkyvimmin studioiden muutokset näkyvät juontajille lähetysten tuottamisessa. Studioista löytyy kaksi työasemaa, joista juontaja voi esimerkiksi hallita äänipöytää kätevästi kosketusnäytön avulla.

– Ohjauskäyttöliittymä kehitettiin TV Toolsilla talon sisäisesti ja mukautettiin juuri Ylen tarpeiden mukaiseksi. Lähtökohtana oli helppokäyttöisyys, joka mahdollistaa nopean käyttöönoton ilman sen suurempaa perehtymistä, Aromaa kuvailee.

– Miten tätä lentokonetta ajetaan?, totesi Ville ”Viki” Eerikkilä avaussanoinaan ensimmäisessä lähetyksessään uudessa studiossa.

Jättiläismäisen ja innovatiivisen projektin kohdalla on otettava huomioon, että haasteilta tullaan tuskin välttymään. Siinä missä runsaimmat rakennusvaiheet näkyivät arkisessa radiotyössä, myös käyttöönottovaiheessa ilmeni erilaisia kasvukipuja.

– Projektin suurin kysymys ja haaste oli, että sopiiko samanlainen ratkaisu kaikille. Käyttötarpeet ovat kanava- ja käyttäjäkohtaisesti kuitenkin erilaiset. Toisen haasteen toi monitoimittajaympäristö, tiivistää Jouni Kenttämies, radion ja audion tuotantopäällikkö, Yle.

Vaikka ensialkuun uudet asiat tuovat omat haasteensa, ovat käyttäjät omaksuneet uudet yksiköt nopeasti ja toiminta on ollut sujuvaa. Lähetystoiminta on kehittynyt ja tällä hetkellä käyttäjäpalaute on kiittelevää ja ennen kaikkea nousujohteista.

”Näin laaja projekti, joka kattaa kaiken aina backendistä käyttöliittymän graafiseen suunnittelun, ei todellakaan ole mikään helppo pala haukattavaksi. Osoitimme kuitenkin, että on mahdollista polkaista tyhjästä näin kattava tuote, joka vastaa asetettuja tarpeita.”

Ensimmäiset Radiopolun lähetysyksiköt näkivät päivänvalon jo vuonna 2017 ja viimeinen valmistui marraskuussa 2023. Lopullinen saldo oli yksi ydintuotantoympäristö, 16 tuotantoyksikköä, testiympäristö ja testiyksikkö. Studioiden käyttöaste on korkea, sillä virka-aikana suurin osa yksiköistä on varattuna kahdeksasta neljään lähes täysin.

– Radiopolun suurimmaksi onnistumiseksi nostaisin sen, että lopulta löysimme ratkaisuja käyttäjien moninaisiin tarpeisiin. Loimme pohjan sille, että varsinkin YleX ja X3M pystyvät ottamaan visuaalisuuden osaksi lähetyksiään. Samalla myös kanavat, kuten Yle Radio 1, pystyvät pitämään lähetyksensä todella korkealla tasolla ja heidän tarpeet on otettu hyvin huomioon, Kenttämies summaa.

Pitkän projektin aikana myös moni osaaja on päässyt työntämään kätensä saveen. TV Toolsin Radiopolku-ryhmään on kuulunut 11 ydinosaajaa, jotka ovat muiden yrityksen työryhmien avulla mahdollistaneet projektin onnistumisen. Koko matkan ajan projektissa mukana olleet – niin Yleltä kuin muilta kumppaneilta – ovatkin saaneet kunniakkaan Radiopolun ritarin tittelin.

– Projekti tuotti onnistumisia laajalla rintamalla. Näin laaja projekti, joka kattaa kaiken aina backendistä käyttöliittymän graafiseen suunnittelun, ei todellakaan ole mikään helppo pala haukattavaksi. Osoitimme kuitenkin, että on mahdollista polkaista tyhjästä näin kattava tuote, joka vastaa asetettuja tarpeita, Aromaa kiteyttää.