Metadatan kultakausi

Jo antiikin ajan Kreikassa Aleksandrian kirjastossa todettiin tekstikääröjen kasvaessa, että aineiston löytämiseen tarvitaan parempi systeemi. Ratkaisun tarjosi Kallimakhos (Callimachus) keksinnöllä “Pinakes” (taulu), jonka avulla Kallimakhos lisäsi pieniä pergamentin palasia jokaisen tekstikääröön, joissa kerrottiin kirjailijan nimi, otsikko sekä annettiin lyhyt tiivistelmä aineistosta. Pikakelaus vuoteen 1967, Philip Bagley luo termin metadata kuvaamaan isoja tietokoneiden käsittelemiä tietoaineistoja. Ja tästä vauhti on vain lisääntynyt. 

Joka päivä maailmassa luodaan noin 402,74 miljoonaa terabittiä dataa. Metadatan osuus tästä kokonaisuudesta on noin 30 miljoonaa terabittiä. Pelkästään yhden päivän aikana luodun metadatan katsomiseksi sinun pitäisi istua television ääressä 342 465 vuotta. Jokainen pieni ja keskisuuri organisaatio tuottaa noin 10–100 GB metadataa päivässä.

Jokainen sähköposti, kirjautuminen, luotu aineisto, kuvattu valokuva, tallennettu video ja luotu dokumentti luo oman pisaransa datajärveen, jonka seilaamiseen tarvitaan oikeat välineet. Tekoälyn käyttäminen vain kasvattaa tämän datan määrää eksponentiaalisesti ja lisää kaavaan oman haasteensa.

Datajärven keskellä sinun tehtäväsi on seilata veneellä etsien yhtä tiettyä pisaraa, joka lisättiin järveen kolme vuotta sitten. Lähdet rannasta, mutta olet samantien hukassa. Näet veden suoraan veneen alla ja kaikkialla ympärilläsi, mutta sinulla ei ole harmainta aavistusta mihin suuntaan seuraavaksi. Tyyrpuuriin vai paapuuriin.

Metadatan hallitsija voittaa, varsinkin tulevaisuudessa. 

Organisaatiot tulevat tarvitsemaan jatkossa entistä enemmän osaamista datan säilömisessä sekä sen uudelleen käytettävyydessä. Kaikella luodulla datalla ei välttämättä tule olemaan suurta arvoa, mutta tärkeimmät datat täytyy pystyä löytämään mahdollisimman vaivattomasti. 

Jokainen mediatalo on myös jatkossa oma datakeskuksena. Mitä paremmin pystytään analysoimaan sisältöjä ja aihioita sekä tunnistamaan relaatioita eri sisältöjen välillä, sitä tehokkaammin pystytään tekemään niin jokapäiväistä tuotantoa kuin strategisia päätöksiä. 

Nyt jos joskus on aika miettiä, mitä tietoa tuotetaan päivittäin, miten sitä voidaan hyötykäyttää maksimaalisesti ja miten sitä aiotaan jatkossa säilöä. Datastrategian luominen on välttämätöntä, mikäli organisaatio haluaa pysyä kehityksessä mukana. 

Datastrategian luomiseen kannattaa varata resursseja, ja se kannattaa suunnitella ottaen huomioon moninaisesti organisaation eri sidosryhmät, käytössä olevat työkalut ja liiketoiminnalliset tavoitteet. 

Hyvä datastrategia on mukautuva ja elävä “roadmap”. Sillä varmistetaan, että dataprosessit ovat selkeät ja dokumentoidut, teknologia ja työkalut skaalautuvat ja ovat samassa linjassa liiketoiminnan tavoitteiden kanssa ja että henkilöstö on sitoutunut ja tietoinen omasta roolistaan. Näiden toimintojen avulla varmistetaan, että kaikki datajärveen päätyvät sisällöt ja metadatat ovat helposti navigoitavissa. 

Ole oman organisaatiosi Kallimakhos, älä huku datajärveen.