Ovatko järjestelmäsi valmiita kesämyrskyihin ja muihin kriiseihin? Varautumalla investoit tulevaisuuteen

Olisiko sinulla hetki aikaa jutella yrityksesi sinnikyysasioista?

Näin toukokuun jälkimmäisellä puoliskolla lienee suomalaisittain turvallista sanoa, että talvi on selätetty ja kevätkin on hyvää vauhtia kääntymässä kesään. Toki unohtamatta koputtaa puuta, ettei menisi manaamaan.

Kesä tuo mukanaan lämpenevät konehuoneet ja ukkosmyrskyjen aiheuttamat häiriöt sähkönjakelussa. Mutta onko sillä niin väliä, kun kyllä se luottopalvelin pärjäsi viime vuonnakin?

En paneudu tässä viime talvikauden pyörteilevään maailmanpolitiikkaan liian syväluotaavasti; jokainen päättäköön itse medialähteidensä kautta nauttimansa päivittäisen annostuksen. 

Kaikille on kuitenkin selvää, että koskaan ei tiedä mitä tuleman pitää. Siksi aina valtiojohdon julkilausumiinkin asti on vakiintunut yksi tämän hetken pöhinäsanoista: resilienssi.

Terminä lainasana resilienssi on ilmaantunut Googlen trendeihin 2014, ja maailmanpolitiikka toimi silloinkin työntövoimana. 

Esimerkiksi psykologiassa ja fysiikassa termin käyttö ulottuu pidemmälle historiaan eri suomennoksilla: kimmoisuus, joustavuus, sinnikkyys, selviytyvyys, kriisinkestävyys, sietokyky ja jatkuvuudenhallinta.

Muinaiset latinaa puhuvat roomalaiset eivät varmastikaan pystyneet hahmottamaan, että olivat kehittäneet sanan kuvaamaan myös hyvää ja tavoiteltua yrityksen IT-ympäristöä – oli se sitten paikallisessa toimipisteessä sijaitseva tai pilvessä elelevä.

Edellisessä Tailor’s Cutissa Kristian Lauronen nosti parrasvaloihin metadatan hallinnan tärkeyden. Sen kanssa käsi kädessä kulkee metadatan ja itse datan säilyvyys ja pysyvyys, joista huolehtimisen tärkeyttä en voi korostaa tarpeeksi.

Miten data pysyy eheänä ja saatavilla paikallisen IT-komeron tulviessa tai AWS:n surullisen kuuluisan us-east-1:n ollessa alhaalla? 

Jos puoli internetiä on maailmanlaajuisesti alhaalla, onko silloin hyväksyttävää, että myös yrityksesi väki ei pysty tekemään vuorokauteen töitä? 

Entä jos kaiken piti olla pilvessä turvassa ja netin alhaalla olo olisi ok, mutta joku onnistui poistamaan pilvipalvelusta kriittisen datan?

Näitä ja muita vastaavan tason kysymyksiä allekirjoittanut ja monet muut alan ns. osaajat ratkovat leipätyökseen. 

Vastaus kysymyksiin voidaan tiivistää muutamaan avainkohtaan:

• Varautumissuunnitelman tuottaminen
• Suunnitelman testaaminen käytännössä
• Suunnitelman mahdollistaminen budjetoinnilla

Varautumissuunnitelmassa käydään läpi todennäköisinä pidettäviä onnettomuuksia ja kriisejä, joita yrityksen kriittisten komponenttien, esimerkiksi tuotantolevypinnan, tulee pystyä kestämään. 

Jos laitehuoneessa on pitkäaikainen sähkökatkos, käytetäänkö dataa väliaikaisesti toisessa laitetilassa tai pilvessä sijaitsevalta varmennusratkaisulta, kuten Media Tailorin Media Safelta?

Jos koko toimisto palaa, millä menetelmillä tehdään etätöitä raskaalla videomateriaalilla ja kuinka kauan poikkeustila suunnitellusti kestää? Kuka tiedottaa kriisistä asiakkaita, yhteistyökumppaneita, alihankkijoita jne.?

On hyvä myös tehdä päätös siitä, kuinka monen tunnin työt ollaan valmiita tarvittaessa hyväksyttävästi menettämään, sillä ilman tätä päätöstä menetystilanteessa todellisuus voi olla karu käsiteltävä. 

Etukäteen näiden asioiden miettiminen on käytännössä aina se pienempi paha.

Suunnitelman käytännön testaus simulaatioharjoituksilla on ensiarvoisen tärkeää. Esimerkiksi datavarmennuksen olemassaolosta saadaan merkittävästi enemmän hyötyä, jos kaikilla on treenattuna varmennuksen käyttöönotto vikatilanteissa, eikä aikaa pala tunteja kymmeniltä ihmisiltä, kun muistellaan mitä pitikään tehdä.

Kolmantena on budjetointi, jonka rooli mahdollistajana on merkittävä. Jos varmennukseen ei investoida tai jos laiteuusintoja ei varata tietyllä aikavälillä budjetista, käytetään vapaa resurssi johonkin muuhun ja riskin muuttuessa tositilanteeksi kustannus on helpolla moninkertainen. 

Henkilöstön kouluttaminen on olennainen osa tätä mahdollistamista. Teemme asiakkaidemme kanssa aktiivista yhteistyötä kaikilla näillä osa-alueilla.

Miettimällä ja varautumalla etukäteen välttää monet murheet myöhemmin. Älä jätä järjestelmääsi puun koputtamisen varaan, vaan tee siitä kimmoisa ja sinnikäs. Ei sitten tarvitse jälkikäteen manata, vaan voi keskittyä kesästä nauttimiseen laiturinnokassa.

Jussi Elonen on Media Tailorin Project Manager, joka haluaa jo omankin mielenrauhansa ylläpitämiseksi varmistaa, ettei yhdenkään asiakkaan toiminnan jatkuvuus kaatuisi huonoon varautumiseen.

Jos kiinnostaa jutella tarkemmin:

+358 50 529 6683​​

jussi.elonen@mediatailor.fi