Videot valtaavat alaa mediakentällä – mediatalot ovat multimediatoimituksen kynnyksellä
Monet mediatalot ovat investoineet videostrategioihin ja jalkautuneet uusiin videopalveluihin. Puhutaan multimediatoimituksen aikakaudesta.
Viimeisimpien vuosien aikana media-ala on monipuolistunut. Verkossa julkaistava sisältö laajenee, rikastuu ja kasvaa jatkuvasti. Perinteisten tekstisisältöjen rinnalle ovat nousseet niin kuvat, videot kuin äänikin.
Perinteiset uutis- ja artikkelisisällöt ovat edelleen tärkeä kivijalka, mutta uudet median muodot nostavat jatkuvasti päätään. Voidaan jo keskustella siitä, milloin ne menevät perinteisempien muotojen ohi.
Tutkimukset osoittavat, että erityisesti Suomessa uudet visuaaliset tarinankerronnan muodot ovat vallanneet alaa. Yksi mediamuoto nousee ylitse muiden, joka on matkalla kohti suosituinta: video.
Kurkistus tilastoihin
Videoiden asemaa nykypäivän mediakentässä on hyvä tarkastella lukujen kautta.
Statistan mukaan videoiden kulutus on ollut kasvussa, sillä nykyinen keskimääräinen videoiden katseluaika per henkilö on jopa 17 tuntia viikossa. Päivittäinen määrä on 84 minuuttia. Ruotsi kuuluu suurimpien kuluttajien joukkoon, sillä siellä katsotaan videoita päivittäin 103 minuutin edestä.
Samalla lähes 92 prosenttia Internetin käyttäjistä katsoo videoita viikoittain. Eli lähestulkoon kaikki. Videoita jaetaan esimerkiksi somessa kaksi kertaa todennäköisemmin kuin mitään muuta sisältöä, ja ennen kaikkea lyhytvideosisältöä kulutetaan puhelimilla.
Ei kuitenkaan voida puhua lyhytvideoiden hegemoniasta, vaan yhtä lailla myös pidemmät videot pitävät pintansa. Esimerkiksi pandemian aikaan webinaarit lähestulkoon sementoivat paikkansa yhtenä yleisimmistä tapahtumamuodoista. Se kertoo siitä, että laadukas sisältö pitää katsojan kiinnostuneena vaikka tuntienkin ajan.
Mutta yhtä lailla lyhytvideot ovat suosittuja, ja varsinkin niille povataan tulevaisuudessa entistä suurempaa suosiota.
Videoiden psykologinen ulottuvuus
Yksi syy videon menestykseen piilee psykologiassa. Videot saavat huomiomme paremmin kuin mikään muu media ja herättävät helposti tunteita.
Videossa usein yhdistyy sekä kuva että ääni. Ne kertovat tarinat kiinnostavammin ja mieleenpainuvammin kuin mikään muu mediamuoto. Videoissa voidaan kutkutella katsojan aisteja esimerkiksi värien, tehosteiden ja erilaisten tarinankerronnan muotojen avulla.
Vahvat tunteet sitouttavat yleisöä paremmin, ja siksi yhä useammat media-alan toimijat hyödyntävät videoita.
Videoita kuluttavat kaikki ikäryhmät, ja niitä on helppo jakaa eteenpäin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Ne ovat mainostajalle lähestulkoon kultakaivos, ja niiden katsominen ja kuluttaminen voi paikoitellen olla helpompaa kuin uutistekstin lukeminen.
Muun muassa näiden syiden myötä videoiden osuus myös osana uutistoimitusta kasvaa.
Mediatalot ovat vaarassa vanheta
Uutismedian menestys riippuu siitä, miten ihmiset uutisiaan kuluttavat.
Tällä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että ihmiset eivät lue samaa fyysistä sanomalehteä enää seuraavana päivänä. Se on jo ehtinyt vanheta. Yhtä lailla tämä joka aamu postilaatikkoon ilmestyvä lehti on jo ilmestyessään kevyesti vanhentunut.
Nykyään ihmiset kuluttavat uutisia puhelimistaan ja lähes reaaliajassa. Ihmisille voi lävähtää uutisotsikot silmien eteen sosiaalisessa mediassa tai heillä voi olla kuluttamansa median mobiilisovellus käytössä, joka ilmoittaa aina uuden uutisen tullessa julki. Tai sitten he törmäävät Internetin syövereissä uutisaiheeseen liittyvään videoon.
Nykylaitteet mahdollistavat, että ihmiset pääsevät seuraamaan maailman tapahtumia välittömästi. Siksi tämän päivän asiat voivat olla jo huomenna vanhentuneita.
Mediatalojen ei tulekaan enää tukeutua vanhaan tuttuun vaan siirryttävä yhä lähemmäs kohti kokonaisvaltaista multimediatoimitusta.
Media-alan videovallankumous?
Mediatalot ovat luonnollisesti kiinnostuneet videoista ja niiden kasvavasta suosiosta. Maailman suurimpiin kuuluvia yhtiöitä, kuten New York Times ja Wall Street Journal investoivat jatkuvasti enemmän videoon. Toiset ovat siirtyneet jo kokonaan videomuotoiseen toimitukseen.
Reutersin mukaan 63 prosenttia mediataloista pyrkii investoimaan yhä enemmän videostrategioihinsa. TikTokin kautta maailmaa mullistaneet lyhytvideot ovat saaneet myös media-alan väen korvat hörölle ja panostamaan lisää videoihin.
Monet mediatalot ovatkin jalkautuneet sekä uusiin videopalveluihin, kuten TikTokiin, sekä vanhoihin, kuten YouTubeen ja Twitchiin. Hyviä esimerkkejä uusien alustojen valloittamisesta löytyy esimerkiksi The Daily Maililta ja Washington Postilta.
Somen lisäksi videot ovat tulleet osaksi uutisartikkeleja. Videota voidaan käyttää monipuolistamaan lukijoiden ja tilaajien asiakaskokemusta median omissa uutiskanavissa.
Tekstin yhteyteen tai muutoin alustalle integroidut videot tuovat lisäarvoa artikkeleihin ja sukeltavat syvemmälle uutisaiheisiin. Näin “uutisvirtojen” tarjoama sisältö on monipuolisempaa ja sitouttaa paremmin kuluttajia.
Multimediatoimitus on uusi normi media-alalla
Video ei korvaa perinteistä tekstimuotoista uutisartikkelia, vaan se pikemminkin täydentää sitä. Siksi puhummekin multimediatoimituksesta. Vaikka video tarjoaa koukuttavaa sisältöä, se ei välttämättä suoraan selitä yleisölle, mitä tapahtuu. Siksi videon rinnalle tarvitaan usein myös kirjoitettua materiaalia.
Hyvin valitut videot parantavat tehokkaasti lukijan kokemusta. Video voi vahvistaa kirjoitetun tarinan viestiä, tarjota kipeästi kaivattua keveyttä uutisiin tai esitellä monimutkaisen kokonaisuuden mahdollisimman yksinkertaisesti.
Videot avaavat myös täysin uuden tavan tienata mainostuloja. Videomainonnan määrä on kasvussa siinä missä videoiden kulutus ylipäätään.
Videoiden yleistyminen ei kuitenkaan tarkoita kirjoitetun tekstin häviämistä. On totta, että videot voivat saada jotkut ihmiset katsomaan enemmän ja lukemaan vähemmän, mutta hyvin tuotetuille ja kirjoitetuille sisällöille löytyy aina lukijansa.
Mediatalot tarvitsevat keskitetyn ja tehokkaan alustan toimitukselle
Video on olennainen osa mediataloille kertoa tarinoita, ja se puhuttelee ennen kaikkea nuorempaa yleisöä. Silti kirjoittaminen ja raportoiminen ovat ja tulevat aina olemaan elinehtoisen tärkeitä muotoja journalismille.
Mediataloilla on edessään siirtymä multimediatoimitukseen, jossa sekä videot että tekstit kulkevat käsi kädessä. Eikä siinä toki kaikki, vaan tähät tulee lisätä myös kaikki muut digitalisaation tuomat haasteet ja muutokset.
Suurimpana kysymyksenä onkin, kuinka sekä analoginen että digitaalinen toimitustyö voidaan keskittää niin, että niin videot, kuvat kuin tekstit kulkevat yhdessä koko toimitusprosessin läpi.
Meillä on ratkaisu, jolla autamme mediataloja menestymään digitalisaation myrskyssä.
Media Pocket keskittää kaiken sisällön ja siihen liittyvät metatiedot yhdelle alustalle, mikä tekee mediataloille helpoksi hallita sisältöjään tiimien ja osastojen välillä.
Media Pocketin avulla mediatalot voivat viedä toimitusprosessinsa helposti pilveen.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Content lake näyttää suuntaa uutismedian pilvisiirtymässä
Uutismediassa on tällä hetkellä käynnissä pilvisiirtymä. Avainasemassa siirtymässä on niin kutsuttu content lake, joka on keskitetty ja järjestelmäriippumaton alusta mediatiedostojen säilömiseen ja hallitsemiseen.
DAM – mikä, kenelle ja miksi?
DAM (Digitaalisen aineiston hallinta) on sisällön ja tiedostojen keskittämistä yhdelle ketterälle alustalle. Mutta milloin tarvitset sitä?
Metadatan hyödyntäminen aineistonhallinnassa
Tutustuessa digitaalisen aineistonhallinnan maailmaan, törmäämme usein termiin ”metadata”. Mutta mitä se on, ja kuinka voimme hyötyä siitä?
Media Tailorin digitaalinen alusta mahdollistaa trendikkään FAST TV -palvelun!
Media Tailor tarjoaa skaalautuvalla medialogistiikkaratkaisullaan tavan, jolla televisioyhtiöt, mediatalot ja muut sisällöntuottajat voivat tarjota trendikkäitä FAST TV -palveluita.